keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Koiranravinnosta, koirankoulutuksesta...

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut Kessen lisääntyneestä agilityvauhdista ja osittain se johtuu varmasti Kessen "dieetistä". Kessen rokotuspaino kesäkuussa oli melko huikeat 10,9 kiloa. Kesse sai kesän ajan pitää painonsa, koska Kessen oli toive tiinehtyä, mutta toisin kävi. Nyt Kesse on pari kuukautta syönyt puoliksi Acanan Small Breediä ja puoliksi Acanan Fit & Lightia. Puoli kuppia kumpaakin jaettuna kahdelle aterialle. En ole Kesseä punninnut, mutta selkeästi on lantio kaventunut eikä alaselkä näytä enää pieneltä kahvipöydältä. Arvelisin agilityn olevan paitsi vauhdikkaampaa myös turvallisempaa & vähemmän niveliä rasittavaa kevyemmällä painolla. Kesse on aivan hulluna agilityyn. Toissa iltana treeneissä ei olisi taaskaan malttanut odottaa, kun pääsee "radalle". Ohjaajamme sanoikin koirieni olevan niin vauhdikkaita ja taitavia, että seuraavaksi lisätään minun vauhtiani. Mielestäni painelin maanantainakin kovaa ja itseni hikimäräksi!

Minua häiritsi tuossa loppukesästä ja alkusyksystä pari isoa koiraa, jotka usein pompahtivat jostain keskelle Kessen kepin ja Nopen frisbeen hakua. No, niin kuin olen kirjoittanut Kesse ja Noppe juoksevat tuossa lähipuistossa. Hommahan perustuu siihen, että ne on sidottu minuun "näkymättömällä langalla" ja tarjoan teholiikuntaa usein ajanpuutteen takia tuossa lähellä. Toinen isoista koirista on bernhardilainen, joka jostain syystä ulkoilee lähes aina vapaana ja mikäs siinä jos koira pysyisi hallussa, mutta se saattaa ampaista sellaisen sadankin metrin matkan keskellemme. Kerran sitten sanoin emännälleen, että koiraa voi pitää vapaana vain jos se on hallinnassa. Emäntä:" Se on niin kiltti"..."koira on laumaeläin" ja "muut koirien ulkoiluttajat ovat niin mukavia". Minä:" Vaikka olisi kuinka kiltti niin se häiritsee ja me emme ole sen laumaa". Bernhardilainen kävi sen verran Kessen iholle, että Kesse loksautti sille kerran;"Perkele!". Tähän omistaja sanoi, että minä olen korvausvelvollinen, jos minun koirani puree. En viitsinyt sanoa, että Kesse ei ole tähän mennessä purrut ketään ja tuskin nytkään aloittaa. Parempi jos Berhardilaisen emäntä on siinä luulossa, että Kesse on agressiivinen. Tästä episodista varmaan sana kiiri, koska monet pienien koirien omistajat, joita en tunne alkoivat tervehtiä minua ystävällisesti. Eli yleensähän tälläiset asiat vaivaavat koko alueen koirayhteisöä.

Toinen pompahtelija oli nuori Tanskandogi, kiltti, mutta valtavan iso. Sen isäntä kuitenkin aina pyyteli anteeksi ja vei koiraansa pois. Me siirryimme kuitenkin vähäksi aikaa kiertämään Mustikkamaata, jonka upeilla rannoilla Kesse & Noppe pääsivät kävelytysvyölenkin lomassa kirmaamaan. Yhtenä aamuna rannalla vastaan tuli valkoinen, kiharakarvainen, matalahko koira (rotua en tuntenut). Me jatkoimme matkaa ja koira, joka oli menossa toiseen suuntaan, liittyikin meidän ryhmäämme. Vasta hetken päästä, kun koiran emäntä oli aikansa huudellut Sisua, tajusin, että hänhän ei saakaan koiraansa kiinni. Emäntä sanoikin, että koira on nyt kaksivuotias ja eikä tullut alussa opettettua sille luoksetuloa. Mietin mielessäni, että miten koiraa voi ollenkaan pitää vapaana, jos sitä ei ole koulutettu luoksetuloon ja toisena tietenkin tuo ikähomma. Sanoin Sisun emännälle, että urbaania legandaa on lause:"Vanha koira ei opi uusia temppuja", koirat oppivat ihan viime metreille asti. Annoin muutamia vinkkejä namujen käytöstä koulutuksessa ja sitten otin Sisun namulla kiinni tai siis minä palkkasin ja emäntä sai kiinni.

Vielä "vanhoista koirista & tempuista". Selkäni on ajoittain kipeä ja jäykkä, niinpä olen tänä syksynä opettanut Kessen (5 v.) & Nopen (3 v.) hyppäämään vuorotellen eteisen penkille "releiden" laittoon. Paljon helpompi pistää koiralle esim. sadetakkia ja valjaita, kun koira on vähän korkeammalla.